What is the Competitive Programming Curriculum?

Peer reviewe

Reviews of Two Programming Books

Non peer reviewe

Discovering distorted repeating patterns in polyphonic music through longest increasing subsequences

We study the problem of identifying repetitions under transposition and time-warp invariances in polyphonic symbolic music. Using a novel onset-time-pair representation, we reduce the repeating pattern discovery problem to instances of the classical problem of finding the longest increasing subsequences. The resulting algorithm works in O(n(2) log n) time where n is the number of notes in a musical work. We also study windowed variants of the problem where onset-time differences between notes are restricted, and show that they can also be solved in O(n(2) log n) time using the algorithm.Peer reviewe

Setaria tundra outbreak in reindeer in Finland

See Extended abstract in Full tex

Piipperin rajoitukset ja mahdollisuudet PC-pelien musiikissa : Menetelmä piipperimusiikin transkriptioon ja musiikkianalyysit peleistä Alley Cat ja Stunts

Peer reviewe

Työn vaatimusten ja tietoisuustaitojen yhteys työstä irrottautumiseen vapaa-ajalla: auttavatko tietoisuustaidot irrottautumaan työstä vapaa-ajalla?

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko työn vaatimukset ja tietoisuustaidot yhteydessä työstä irrottautumiseen vapaa-ajalla. Lisäksi tutkittiin, muuntavatko tietoisuustaidot tai sen osa-alueet, hyväksyminen ja tietoinen toiminta, työn vaatimusten ja työstä irrottautumisen välistä yhteyttä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin stressi-irrottautumis -mallia sekä transaktionaalista stressiteoriaa. Tutkimus perustuu Tampereen yliopiston "Työkuormituksesta palautuminen: työ- ja ympäristöpsykologisten näkökulmien yhdistäminen" -tutkimushankkeessa kerättyyn poikki-leikkausaineistoon. Aineisto kerättiin keväällä 2013 lähettämällä joko sähköinen tai paperinen kyselylomake 11 eri aloilla toimivien organisaatioiden työntekijöille, joista 1347 vastasi kyselyyn Tutkimuksen vastausprosentti oli 37,5 %. Aineistossa naisia oli 60,5 % ja vastaajien keski-ikä oli 46,9 vuotta. Tilastollisena päämenetelmänä käytettiin hierarkkista regressioanalyysia. Tulokset osoittivat, että työn vaatimuksista kognitiiviset ja emotionaaliset vaatimukset olivat hypoteesien mukaisesti negatiivisessa yhteydessä työstä irrottautumiseen vaikeuttaen sitä. Sen sijaan työmäärä ja työn epävarmuus eivät olleet yhteydessä irrottautumiseen regressioanalyysissa, vaikka työmäärä korreloikin negatiivisesti työstä irrottautumiseen. Tämä tulos johtui todennäköisesti työmäärän ja kognitiivisten vaatimusten välisestä vahvasta korrelaatiosta. Tietoisuustaidot olivat hypoteesin mukaisesti positiivisessa yhteydessä työstä irrottautumiseen eli hyvät tietoisuustaidot edistivät työstä irrottautumista. Tietoisuustaidot eivät kuitenkaan hypoteesin vastaisesti muuntaneet työn vaatimusten ja työstä irrottautumisen välistä yhteyttä. Myöskään tietoisuustaitojen eri osa-alueilla, hyväksymisellä ja tietoisella toiminnalla, ei ollut muuntavaa vaikutusta. Tietoisuustaidot ovat siis tämän tutkimuksen mukaan suoraan yhteydessä työstä irrottautumiseen helpottaen sitä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että paljon työn vaatimuksia työssään kokevat työntekijät ovat alttiita puutteelliselle työstä irrottautumiselle, minkä puolestaan tiedetään uhkaavan hyvinvointia ja altistavan työuupumukselle. Tietoisuustaidot puolestaan helpottavat työstä irrottautumista, joten niiden merkitystä työhyvinvoinnin kannalta on syytä tutkia jatkossa enemmän. Tulosten perusteella tietoisuustaidot eivät näyttäisi sisältyvän stressi-irrottautumis -malliin muuntaviksi tekijöiksi, kuten on ehdotettu. Asian varmistaminen edellyttää kuitenkin jatkotutkimusta. Lisäksi on tarpeen tutkia, mitkä muut tekijät voisivat muuntaa työn vaatimusten ja työstä irrottautumisen välistä yhteyttä, jotta stressi-irrottautumis -mallia pystytään laajentamaan ja jotta sen avulla pystyttäisiin suunnittelemaan parempaan työstä irrottautumiseen tähtääviä interventioita paljon työn vaatimuksia kohtaaville työntekijöille

Algoritmeja melodian etsimiseen ja nuotinnukseen

This thesis studies two problems in music information retrieval: search for a given melody in an audio database, and automatic melody transcription. In both of the problems, the representation of the melody is symbolic, i.e., the melody consists of onset times and pitches of musical notes. In the first part of the thesis we present new algorithms for symbolic melody search. First, we present algorithms that work with a matrix representation of the audio data, that corresponds to the discrete Fourier transform. We formulate the melody search problem as a generalization of the classical maximum subarray problem. After this, we discuss algorithms that operate on a geometric representation of the audio data. In this case, the Fourier transform is converted into a set of points in the two-dimensional plane. The main contributions of the first part of the thesis lie in algorithm design. We present new efficient algorithms, most of which are based on dynamic programming optimization, i.e., calculating dynamic programming values more efficiently using appropriate data structures and algorithm design techniques. Finally, we experiment with the algorithms using real-world audio databases and melody queries, which shows that the algorithms can be successfully used in practice. Compared to previous melody search systems, the novelty in our approach is that the search can be performed directly in the Fourier transform of the audio data. The second part of the thesis focuses on automatic melody transcription. As this problem is very difficult in its pure form, we ask whether using certain additional information would facilitate the transcription. We present two melody transcription systems that extract the main melodic line from an audio signal using additional information. The first transcription system utilizes as additional information an initial transcription created by the human user of the system. It turns out that users without a musical background are able to provide the system with useful information about the melody, so that the transcription quality increases considerably. The second system takes a chord transcription as additional information, and produces a melody transcription that matches both the audio signal and the harmony given in the chord transcription. Our system is a proof of concept that the connection between melody and harmony can be used in automatic melody transcription.Väitöskirjan aiheena on kaksi musiikkitiedonhaun ongelmaa: melodian etsiminen audiotietokannasta sekä automaattinen melodian nuotinnus. Molemmissa ongelmissa melodia on esitetty symbolisesti eli melodia muodostuu nuottien alkukohdista ja korkeuksista. Väitöskirjan alkuosa esittelee uusia algoritmeja symbolisen melodian etsimiseen. Ensin tarkastelussa on tilanne, jossa audiodata on diskreettiä Fourier-muunnosta vastaavassa matriisimuodossa. Tällöin melodian etsiminen voidaan nähdä yleistyksenä klassisesta taulukon suurimman summan tuottavan välin etsimisestä. Tämän jälkeen käsittely siirtyy algoritmeihin, joissa audiodata on esitetty geometrisesti kaksiulotteisen tason pistejoukkona. Tärkeimmät kontribuutiot väitöskirjan alkuosassa liittyvät algoritmien suunnitteluun. Väitöskirja esittelee uusia tehokkaita algoritmeja, joista useimmat perustuvat dynaamisen ohjelmoinnin optimointiin. Tämä tarkoittaa, että dynaamisen ohjelmoinnin arvoja lasketaan tavallista tehokkaammin käyttämällä sopivia tietorakenteita ja algoritmien suunnittelun tekniikoita. Algoritmeja myös testataan todellisilla audiotietokannoilla ja melodiahauilla, mikä osoittaa niiden toimivuuden käytännössä. Verrattuna aiempiin tutkimuksiin väitöskirjan lähestymistavan etuna on, että melodian haku voidaan kohdistaa suoraan audiodatan Fourier-muunnokseen. Väitöskirjan jälkiosa keskittyy automaattiseen melodian nuotinnukseen. Koska ongelma on hyvin vaikea sellaisenaan, tutkimuskysymyksenä on, miten nuotinnusta voi helpottaa käyttämällä musiikillista lisätietoa. Väitöskirja esittelee kaksi melodian nuotinnukseen tarkoitettua järjestelmää, jotka pyrkivät erottamaan tärkeimmän melodialinjan audiosignaalista musiikillisen lisätiedon avulla. Ensimmäinen järjestelmä käyttää lisätietona ihmiskäyttäjän arvioita nuottien alkukohdista ja korkeuksista. Osoittautuu, että käyttäjät, joilla ei ole musiikkitaustaa, pystyvät tarjoamaan järjestelmälle hyödyllistä lisätietoa, jonka avulla nuotinnuksen laatu parantuu merkittävästi. Toisen järjestelmän lisätietona on sointukulku, joka kuvaa musiikin harmoniaa. Järjestelmä tuottaa nuotinnuksen, joka perustuu sekä audiosignaaliin että sointukulkuun. Järjestelmä on osoitus siitä, että melodian ja harmonian yhteyttä voidaan hyödyntää automaattisessa melodian nuotinnuksessa

Epidemiology and management of proximal tibia frac-tures in children and adolescents : a population-based study based on the Kids? Fracture Tool

Background and purpose - Proximal tibial fractures are infrequent injuries in children, and the literature on epi-demiology, associated injuries, and management is limited. We calculated a population-based incidence and described the characteristics of proximal tibial fractures in children in terms of complications and management.Patients and methods - This is a retrospective study over a 6-year-period during including 241 children with proximal tibial fractures who presented to our university hospital. Demographic and fracture-related data was col-lected from the Kids' Fracture Tool. The number of children during the study period was collected from statistical year-books of the City of Helsinki to estimate annual incidence.Results - Extra-articular fractures (129/241) peaked at the age of 3 and tibial tubercle (42/241) and intra-articular fractures (70/241) peaked at the age of 15. Annual incidences were estimated to be 3.4/100,000 children and 22/100,000 children in the age group of 13-16 years for ACL avulsions, and 3.8/100,000 children and 21/100,000 children in the age group of 13-16 years for tibial tubercle fractures. The inci-dence of vascular compromise (0%) and compartment syn-drome was low (0.4 %, 1/241).Conclusion - Proximal tibial fractures present with a bimodal distribution, with extra-articular fractures peaking at the age of 3 years and fractures of the tibial tuberosity and intra-articular fractures peaking at the age of 15 years. Additionally, associated compartment syndrome and vascu-lar compromise was not as common as previously reported.Peer reviewe

Birds of three worlds: moult migration to high Arctic expands a boreal-temperate flyway to a third biome

Background: Knowledge on migration patterns and flyways is a key for understanding the dynamics of migratory populations and evolution of migratory behaviour. Bird migration is usually considered to be movements between breeding and wintering areas, while less attention has been paid to other long-distance movements such as moult migration. Methods: We use high-resol:tion satellite-tracking data from 58 taiga bean geese Anser fabalis fabalis from the years 2019-2020, to study their moult migration during breeding season. We show the moulting sites, estimate the migratory connectivity between the breeding and the moulting sites, and estimate the utilization distributions during moult. We reveal migration routes and compare the length and timing of migration between moult migrants and successful breeders. Results: All satellite-tracked non-breeding and unsuccessfully breeding taiga bean geese migrated annually to the island of Novaya Zemlya in the high Arctic for wing moult, meaning that a large part of the population gathers at the moulting sites outside the breeding range annually for approximately three months. Migratory connectivity between breeding and moulting sites was very low (r(m) = - 0.001, 95% CI - 0.1562-0.2897), indicating that individuals from different breeding grounds mix with each other on the moulting sites. Moult migrants began fall migration later in autumn than successful breeders, and their overall annual migration distance was over twofold compared to the successful breeders. Conclusions: Regular moult migration makes the Arctic an equally relevant habitat for the taiga bean goose population as their boreal breeding and temperate wintering grounds, and links ecological communities in these biomes. Moult migration plays an important role in the movement patterns and spatio-temporal distribution of the population. Low migratory connectivity between breeding and moulting sites can potentially contribute to the gene flow within the population. Moult migration to the high Arctic exposes the population to the rapid impacts of global warming to Arctic ecosystems. Additionally, Novaya Zemlya holds radioactive contaminants from various sources, which might still pose a threat to moult migrants. Generally, these results show that moult migration may essentially contribute to the way we should consider bird migration and migratory flyways.</p